Ruoka-aine allergiat

Ruoka-aineallergioitten yleisimmät aiheuttajat:

Sitrushedelmät, muna, kala, herne, pähkinät, mantelit, tomaatti, hunaja, hedelmät, marjat, viljat ja maito.

Oireita vähentää:

Kasvis-, marja- ja hedelmäallergioiden oireita vähentää ruoan kuumentaminen, pakastaminen, raastaminen, soseuttaminen ja mehustaminen.

Oireiden syy ja ilmeneminen:

Elimistö reagoi näihin aineisiin liian voimakkaasti, jolloin se voi muodostaa vasta-aineita. Vasta-aineet savat elimistön tuottamaan esim. histamiinia, jonka seurauksena alkavat allergiaoireet. 

Allergiaoireita ovat kutina, päänsärky, ihottumat, silmäoireet, hengitysvaikeudet, oksennus, vatsakivut, ripuli ja ihotulehdukset. 

Allergioidet yleisyys:

Allergiaa esiintyy alle kouluikäisillä noin 10-15%, kouluikäisillä noin 5% ja aikuisilla 2-4%.

Allergiaa esiintyy suurimmaksi osaksi pienillä lapsilla ja oireet voivat hävitä ennen kouluikää tai viimeistään aikuisiässä. Allergioita voi puhjeta kuitenkin missä iässä tahansa. 

Allergia on periytyvää.

Laktoosi-intoleranssi:

Mitä voi syödä:

Marjat, hedelmät, kasvikset ja elintervikkeet joissa ei ole käytetty maitoa tai maitovalmistetta.

Mitä ei voi syödä:

Vähälaktoosisia ja laktoosittomia elinvarvikkeita. Maitotuotteita pitää välttää, myös hera ja herajauhe sisältävät laktoosia. 

Keliakia:

Mitä voi syödä:

Hedelmät, marjat, kasvikset, maitotuotteet, liha, kala, kananmunat, riisi, tattari, hirssi, maissi, gluteenittomat jauhoseokset ja kaikki elintarvikkeet joissa ei ole käytetty vehnää, ohraa tai ruista.

Mitä ei voi syödä:

Vehnää, ruista ja ohraa sisältäviä tuotteita. 

Oluet

Oluet jaetaan perinteisesti kahteen pääluokkaan, pohja- ja pintahiivaoluisiin. 

Oluiden pääluokat ovat alet, lagerit, lambicit ja sahti.

Pintahiivaoluet eli alet

Tyypillisiä piirteitä aleille ovat makeus, hedelmäisyys ja mausteisuus. 

Erilaisia aleja ovat mm. Pale Ale (IPA eli india pale ale ovat brittiläisten kolonialaisten perintöä), Belgialaistyyliset Alet, Vehnäolut ja potteri & stout.  

Pohjahiivaoluet eli lagerit

Pohjahiivaolut on suhteellisen nuori, mutta maailman juoduin ja suosituin oluttyyppi. Lagerit ovat raikkaita, tasapainoisia ja helposti lähestyttäviä pohjahiivaoluita.

Erilaisia lagertyyppejä ovat mm. vaalea lager, tumma lager, pilsener ja Bock.  

Itsestään villihiivalla käyvät, "spontaanikäymisellä" valmistetut oluet eli lambicit.

Lambicit ovat belgialaisia oluita, joihin ei lisätä hiivaa. Varsinainen lambic on täysin sokeriton ja hapan olut. Maultaan lambic sijoittuu finosherryn ja siiderin välimaastoon.

Lambic kuuluu erityisoluisiin. 

Leivinhiivalla käytettävä Sahti ja kotikalja

Sahtin maku on täyteläinen ja banaaninen, jossa kirpeys tulee katajasta ja humalaa käytetään todella vähän. Sahti kuuluu erityisoluisiin. 

IBU ja EBU kertovat oluen katkeruudesta

Ibu(International Bittering Units) ja Ebu(European Bitterness Units)

Mitä korkeampi IBU tai EBU arvo, sitä katkerampaa olut pääsääntöisesti on. 

Erikoiskahvit

Erikoiskahvi on ammattitaidolla valmistettu kahvipohjainen juoma. Erikoiskahvi on valmistettu pavuista, jotka on kasvatettu tietyillä alueella ja jotka ovat korkealaatuisia, täysin virheetöntä kahvia, ja ne ovat laadukkaasti paahdettu, varastoitu ja valmistettu. 

Kaikki espressopohjaiset erikoiskahvit tehdään ja tarjoillaan välittömästi tilauksesta. Espresson ja cappuccinon valmistamiseen on suuntaanantavat kansainväliset ohjeet, mutta muut juomat tehdään "talon tapaan". 

Maitovaahdon oikea tarjoilulämpötila on 65 C.
Espresso ja Cappuccino tarjoillaan yleensä perinteisistä kupeistaan, mutta muut erikoiskahvijuomat tarjoillaan eri kupeista. Koristeet, astiat ja mausteet saavat olla hyvinkin näyttäviä, kunhan kahvin maku ja nautittavuus säilyy ennallaan.

Erilaisia espressoja - viitteellisiä reseptejä

Doppio - tuplaespresso

Kaksi annosta espressoa yhdessä kupissa.

Ristretto - lyhyt espresso

Tavallista pienempi vesimäärä.

Americano - espresso amerikkalaisittain

Valmiin espresson mukaan 2-10 cl kuumaa vettä oman maun mukaan.

Tarjoillaan usein cappuccino-kupista.

Corretto - "korjattu espresso"

Lisää espressoon alkoholia maun mukaan. Corretto tarjoillaan espressokupeista Italiassa.

Cappucino 
Klassinen Cappucino määritellään seuraavasti: 150-180 ml kahvijuoma espressosta, höyrytetystä maidosta ja maitovaahdosta. 

Caffé Latte - "italialaisten aamupuuro"
Espressoa vain nimeksi, maitoa enemmän. 

Caffé Mocca 
Espressoa, höyrytettyä maitovaahtoa, suklaakastiketta ja usein myös kermavaahtoa. 

Punaviinit

Tietoa punaviineistä

Punaviini saa punertavan värinsä tummien viinirypäleiden kuorista, joiden annetaan uuttua rypälemehussa. Punaviinin värin syvyys voi vaihdella. Rypäleiden kuorista syntyy parkkihappoja eli tanniineja viiniin. Tunnetuimpia punaviinirypäleitä ovat Cabernet Sauvignon, Merlot sekä Shiraz. Kaikki nämä rypäleet ovat kotoisin Ranskasta, mutta nykyään niitä tuotetaan muissakin viinintuottajamaissa. 

Punaviiniä pidetään yleensä parhaana viininä punaiselle lihalle, riistalle ja täyteläisen makuiselle ruualle. 

Punaviinit luokitellaan suutuntuman mukaan kevyisiin, keskitäyteläisiin, täyteläisiin ja erittäin täyteläisiin. 

Punaviinirypäleitä

- Cabernet Sauvignon

Cabernet Sauvignon tunnetaan voimakkaasta maustaan ja se on yksi suosituimpia punaviinirypälelajikkeita. Rypäleen kotipaikka on Bordeauxin alue. Cabernet Sauvignon maku on hedelmäinen. 

- Merlot 

Merlot on Cabernet Sauvignonin ohella tunnetuimpia punaviinilajikkeita. Näitä kahta lajiketta käytetään usein myös sekoitettuina toisiinsa. Merlot pehmentää Cabernet Sauvignon makua.

- Pinot Noir 

Pinot Noir on vaativa rypäle viininviljelijän kannalta, ja viinin maku vaihtelee kasvupaikan mukaan. Maultaan Pinot Noir -viinit ovat vähempihappoisia ja hieman makeampia kuin Cabernet Sauvignon ja Merlot. 

- Sangiovese

Sangiovese on kotoisin Italian Toscanasta. Sangiovesen maku on kirsikkainen ja voimakas. 

Valkoviini/Kuohuviini

• Millaisia valkoviinejä on olemassa?

- Valkoviinejä voi valmistaa sekä vaaleista että tummista rypäleistä.
- Valkoviinit luokitellaan makeusasteen mukaan; kuiviin, puolikuiviin, puolimakeisiin ja makeisiin.

• Mistä rypäleistä tehdään valkoviiniä ja miten niitä luonnehditaan?

- Tunnetuimpia valkoviinirypäleitä ovat Chardonnay, Riesling ja Sauvignon Blanc.
- Valkoviinin makeus perustuu rypäleiden sokeriin, josta suurin osa muuttuu alkoholiksi käymisen aikana.
- Viiniin jäävää sokeria kutsutaan jäännössokeriksi. Viinin makeus perustuu siihen, kuinka paljon jäännössokeria on.

• Mikä on kuohuviinin ja shampanjan ero? 

- Kuohuviini ei ole shampanjaa, mutta shampanja on kuohuviiniä.
- Shampanja keksittiin vahingossa.
- Shampanjan viininvalmistajat pullottivat epähuomiossa viiniä, jonka käyminen oli vielä kesken. Viini teki toisen käymisensä pullossa ja siihen muodostui hiilidioksidia. Näin syntyi uusi kuplajuoma.
- Kuohuviinit, myös shampanja, ovat melkein aina sekoiteviinejä. Ne valmistetaan useista eli rypäleistä. Esimerkiksi shampanja valmistetaan kolmesta eri rypäleestä, kahdesta punaisesta ja yhdestä valkoisesta.
- Kuohuviinit luokitellaan niiden makeusasteen mukaan. Ne ovat joko täysin sokerittomia, täysin kuivia, erittäin kuivia, kuivia, kuivahkoja, puolikuivia tai makeita.

• Valkoviinirypäleitä

- Chardonnay.
Chardonnay on maultaan raikas, ja halvimmat Chardonnayt voivat maistua vetiseltä. Chardonnayta käytetään paljon myös sekoitteissa.

- Riesling.
 Riesling on Saksan tärkein viinilajike. Riesling-viinit ikääntyvät hyvin ja niitä tehdään jokaisessa makeusasteissa. Maku on hunajainen ja raikas, se on myös luonnostaan melko hapokas.

- Sauvignon Blanc.
 Sauvignon Blancista tuotetaan sekä makeita että kuivia viinejä, ja sitä käytetään paljon myös sekoittettuina muihin lajikkeihin. Sen maku on tunnusomaisesti yrttinen ja hieman pistävä. Sauvignon Blanc on kotoisin Ranskan Loiresta, mutta se on saavuttanut korkean suosion ja laadun myös Uudessa Seelannissa.