Erikoiskahvit

Erikoiskahvi on ammattitaidolla valmistettu kahvipohjainen juoma. Erikoiskahvi on valmistettu pavuista, jotka on kasvatettu tietyillä alueella ja jotka ovat korkealaatuisia, täysin virheetöntä kahvia, ja ne ovat laadukkaasti paahdettu, varastoitu ja valmistettu. 

Kaikki espressopohjaiset erikoiskahvit tehdään ja tarjoillaan välittömästi tilauksesta. Espresson ja cappuccinon valmistamiseen on suuntaanantavat kansainväliset ohjeet, mutta muut juomat tehdään "talon tapaan". 

Maitovaahdon oikea tarjoilulämpötila on 65 C.
Espresso ja Cappuccino tarjoillaan yleensä perinteisistä kupeistaan, mutta muut erikoiskahvijuomat tarjoillaan eri kupeista. Koristeet, astiat ja mausteet saavat olla hyvinkin näyttäviä, kunhan kahvin maku ja nautittavuus säilyy ennallaan.

Erilaisia espressoja - viitteellisiä reseptejä

Doppio - tuplaespresso

Kaksi annosta espressoa yhdessä kupissa.

Ristretto - lyhyt espresso

Tavallista pienempi vesimäärä.

Americano - espresso amerikkalaisittain

Valmiin espresson mukaan 2-10 cl kuumaa vettä oman maun mukaan.

Tarjoillaan usein cappuccino-kupista.

Corretto - "korjattu espresso"

Lisää espressoon alkoholia maun mukaan. Corretto tarjoillaan espressokupeista Italiassa.

Cappucino 
Klassinen Cappucino määritellään seuraavasti: 150-180 ml kahvijuoma espressosta, höyrytetystä maidosta ja maitovaahdosta. 

Caffé Latte - "italialaisten aamupuuro"
Espressoa vain nimeksi, maitoa enemmän. 

Caffé Mocca 
Espressoa, höyrytettyä maitovaahtoa, suklaakastiketta ja usein myös kermavaahtoa. 

Punaviinit

Tietoa punaviineistä

Punaviini saa punertavan värinsä tummien viinirypäleiden kuorista, joiden annetaan uuttua rypälemehussa. Punaviinin värin syvyys voi vaihdella. Rypäleiden kuorista syntyy parkkihappoja eli tanniineja viiniin. Tunnetuimpia punaviinirypäleitä ovat Cabernet Sauvignon, Merlot sekä Shiraz. Kaikki nämä rypäleet ovat kotoisin Ranskasta, mutta nykyään niitä tuotetaan muissakin viinintuottajamaissa. 

Punaviiniä pidetään yleensä parhaana viininä punaiselle lihalle, riistalle ja täyteläisen makuiselle ruualle. 

Punaviinit luokitellaan suutuntuman mukaan kevyisiin, keskitäyteläisiin, täyteläisiin ja erittäin täyteläisiin. 

Punaviinirypäleitä

- Cabernet Sauvignon

Cabernet Sauvignon tunnetaan voimakkaasta maustaan ja se on yksi suosituimpia punaviinirypälelajikkeita. Rypäleen kotipaikka on Bordeauxin alue. Cabernet Sauvignon maku on hedelmäinen. 

- Merlot 

Merlot on Cabernet Sauvignonin ohella tunnetuimpia punaviinilajikkeita. Näitä kahta lajiketta käytetään usein myös sekoitettuina toisiinsa. Merlot pehmentää Cabernet Sauvignon makua.

- Pinot Noir 

Pinot Noir on vaativa rypäle viininviljelijän kannalta, ja viinin maku vaihtelee kasvupaikan mukaan. Maultaan Pinot Noir -viinit ovat vähempihappoisia ja hieman makeampia kuin Cabernet Sauvignon ja Merlot. 

- Sangiovese

Sangiovese on kotoisin Italian Toscanasta. Sangiovesen maku on kirsikkainen ja voimakas. 

Valkoviini/Kuohuviini

• Millaisia valkoviinejä on olemassa?

- Valkoviinejä voi valmistaa sekä vaaleista että tummista rypäleistä.
- Valkoviinit luokitellaan makeusasteen mukaan; kuiviin, puolikuiviin, puolimakeisiin ja makeisiin.

• Mistä rypäleistä tehdään valkoviiniä ja miten niitä luonnehditaan?

- Tunnetuimpia valkoviinirypäleitä ovat Chardonnay, Riesling ja Sauvignon Blanc.
- Valkoviinin makeus perustuu rypäleiden sokeriin, josta suurin osa muuttuu alkoholiksi käymisen aikana.
- Viiniin jäävää sokeria kutsutaan jäännössokeriksi. Viinin makeus perustuu siihen, kuinka paljon jäännössokeria on.

• Mikä on kuohuviinin ja shampanjan ero? 

- Kuohuviini ei ole shampanjaa, mutta shampanja on kuohuviiniä.
- Shampanja keksittiin vahingossa.
- Shampanjan viininvalmistajat pullottivat epähuomiossa viiniä, jonka käyminen oli vielä kesken. Viini teki toisen käymisensä pullossa ja siihen muodostui hiilidioksidia. Näin syntyi uusi kuplajuoma.
- Kuohuviinit, myös shampanja, ovat melkein aina sekoiteviinejä. Ne valmistetaan useista eli rypäleistä. Esimerkiksi shampanja valmistetaan kolmesta eri rypäleestä, kahdesta punaisesta ja yhdestä valkoisesta.
- Kuohuviinit luokitellaan niiden makeusasteen mukaan. Ne ovat joko täysin sokerittomia, täysin kuivia, erittäin kuivia, kuivia, kuivahkoja, puolikuivia tai makeita.

• Valkoviinirypäleitä

- Chardonnay.
Chardonnay on maultaan raikas, ja halvimmat Chardonnayt voivat maistua vetiseltä. Chardonnayta käytetään paljon myös sekoitteissa.

- Riesling.
 Riesling on Saksan tärkein viinilajike. Riesling-viinit ikääntyvät hyvin ja niitä tehdään jokaisessa makeusasteissa. Maku on hunajainen ja raikas, se on myös luonnostaan melko hapokas.

- Sauvignon Blanc.
 Sauvignon Blancista tuotetaan sekä makeita että kuivia viinejä, ja sitä käytetään paljon myös sekoittettuina muihin lajikkeihin. Sen maku on tunnusomaisesti yrttinen ja hieman pistävä. Sauvignon Blanc on kotoisin Ranskan Loiresta, mutta se on saavuttanut korkean suosion ja laadun myös Uudessa Seelannissa.